maanantai 25. helmikuuta 2013

Retkipäivitys part. 1

Terveisiä täältä Moshista taas! Viikot on taas vierähtäneet ja arki on sujunut normaalisti töitä tehden, kuntosalilla ja uima-altaalla käyden ja talolla/kaupungilla hengaillen. Näiden viikkojen aikana ollaan käyty paljon retkillä, joista ajateltiin nyt tehdä omia blogipäivityksiä :)

Ensimmäinen ja odotetuin retkemme oli neljän päivän safari helmikuun alussa. Kiersimme neljän päivän aikana upeissa luonnonpuistoissa Tarangiressä, Serengetissä ja Ngorongorossa. Meitä oli meidän neljän lisäksi kaksi muuta tyttöä talolta, Annu ja Johanna, ja meillä kuudella oli todella kivaa yhdessä. Meillä oli mukanamme kuski, oma oppaamme Hendry ja kokki. Kuski oli aivan loistava ja vaikka vauhti oli välillä hurjaa, näimme hänen ansiostaan paljon upeita eläimiä. Hendry oli mukava "turvamies", joka kertoili meille paljon kaikenlaista ja piti iltaisin seuraa majapaikoissa. Tunnettiin Hendry jo aikaisemmin, joten oli mukavaa, että oli tuttu ja luotettava ihminen matkassa mukana :) Kokkimme oli myös aivan loistava ja hän valmisti meille kolme kertaa päivässä hyvän aterian!


 
Ensimmäisenä päivänä lähdimme ajelemaan täältä Moshista kohti Tarangiren luonnonpuistoa ja matkan aikana näimme muun muassa Arushan kaupungin, banaani- ja kahviviljelmiä sekä masai-kyliä. Oli mukava nähdä hieman laajemmalta alueelta Tansaniaa, sillä tähän mennessä olemme nähneet pääasiassa vain Moshin maisemia. Saavuimme Tarangireen kahden aikaan iltapäivästä ja aloitimme gamedriven luonnonpuistossa. Heti ensimmäisenä kuskimme lähti kiireesti ajamaan johonkin ja pian saavuimmekin monen safariauton valloittamalle tienpätkälle, jossa kaikki katsoivat kahta upeaa gepardia. Oli upeaa nähdä heti niin harvinainen eläin! Ajeltiin ympäri Tarangireä ja bongailtiin muun muassa impaloita, villisikoja, norsulauma, kirahveja, paviaaneja ja suloisia pikkuapinoita :) Safari-ajelun loputtua lähdimme ajamaan kohti ensimmäisen yön majapaikkaa, Haven Nature-nimiselle campingalueelle, jossa yövyimme teltoissa. Teltoissa oli kuitenkin normaalit sängyt ja paikka oli upeasti metsän keskellä vuorenrinteellä. :)










Haven nature


Toisena päivänä lähdettiin Serengetiin ja ajoimme upean Ngorongoron läpi, mutta sinne palasimme vielä safarin viimeisenä päivänä kunnolliselle safariajelulle. Matkalla Serengetiin näimme taas paljon masai-kyliä, valtavia laumoja seeproja ja gnuita ja upeita maisemia. Serengetiin saavuttiin yhden aikaan ja oli uskomatonta nähdä, kuinka savanni tuntui jatkuvan loputtomiin. Kun saavuimme, veimme ensin kokkimme majapaikkaamme, joka oli aluksi melkoinen järkytys, sillä meille oli luvattu lodge ja oikeasti kyseessä olikin hostelli. Hostelli oli kuitenkin ulkoa paljon epäsiistimpi kuin sisältä, ja tärkeintä oli, että hostellissa oli katto pään päällä ja mukavat sängyt, joissa nukkua. Serengetissä näimme paljon eläimiä, ensimmäisen Serengeti-päivän upein kokemus oli ehdottomasti se, kun näimme gepardin metsästävän impalan. Näimme ensimmäisenä päivänä Serengetissä muun muassa kirahveja, impaloita, leijonia kaukaa, apinoita, paviaaneja, virtahepoja lammessa ja leopardin. Gamedriven jälkeen menimme hostelliimme, jossa söimme maukkaan illallisen ja istuimme hieman iltaa ulkona.

Toisena Serengeti-päivänä lähdimme aamulla aikaisin ajelemaan ympäri Serengetiä ja näimme taas paljon eläimiä. Näimme aamulla heti virtahevon, joka oli poistunut lammestaan ja käveli heinikossa. Aamupäivä sujui lähinnä maisemia ihastellen ja joitain eläimiä katsellen, mutta lounaan jälkeen näimme vasta enemmän eläimiä. Näimme iltapäivällä heti upean naarasleijonan ja poikasen, jotka makoilivat aivan tien vieressä. Lähettyvillä oli myös muita leijonia ja oli uskomatonta, miten lähelle pääsimmekään niitä näkemään. Iltapäivän aikana näimme myös lisää gepardeja, leopardeja, buffaloita ja Serengeti-päivien loppuhuipennuksena näimme upean urosleijonan, joka oli kuin suoraan Leijonakuninkaasta!










"lodge"












Auringonnousu Serengetissä


Gamedriven jälkeen menimme taas hostelliimme ja söimme päivällisen. Menimme aikaisin nukkumaan, sillä seuraavana aamuna meillä oli aikainen lähtö kohti Ngorongoroa. Ajeltiin pitkä matka pois Serengetistä ja saavuttiin puolen päivän aikaan Ngorongoron kraaterialueelle. Alueella oli upeat vehreät maisemat ja kraaterissa paljon eläimiä, muun muassa seeproja, buffaloita, flamingoja ja villisikoja. Saimme Big 5:n täyteen, sillä Ngorongorosta bongasimme vielä sarvikuonon. Afrikan Big Five koostuu leijonasta, norsusta, buffalosta, leopardista ja sarvikuonosta ja olimmekin onnekkaita kun nämä kaikki viisi näimme neljän päivän safarimme aikana!









Ngorongorosta lähdimme iltapäivällä ajelemaan takaisin Moshiin ja ihastelimme taas matkan aikana upeita maisemia, masai-kyliä sekä valtavia laumoja vuohia ja lehmiä. Paluumatkalla olimme kaikki todella väsyneitä ja olikin yllättävää huomata, miten paljon autossa istuminen voikaan väsyttää. Neljän päivänä istuttiin autossa vajaa 40 tuntia ja matkaa kertyi n. 1000 kilometriä. Kaikenkaikkiaan väsyttävä, mutta aivan upea kokemus ja eläinten näkeminen heidän omassa elinympäristössään oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta!
 

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Leo ni jumapili.

Taas on pari viikkoa vierähtänyt täällä Afrikan auringon alla nopeasti ja yhteensä on jo neljä viikkoa mennyt! Uskomatonta, miten nopeasti aika menee eteenpäin.

Arki sujuu täällä omalla painollaan, päivisin ollaan kaikki töissä ja iltapäivisin ollaan ruvettu käymään Ameg-hotellin kuntosalilla ja uima-altaalla. Meidän arki täällä on melko länsimaista ja ei lähelläkään sitä, miten paikalliset ihmiset elävät. Työpaikoilla pääsee näkemään läheltä, millaista oikea afrikkalainen elämäntyyli on, mutta vapaa-ajan vietto muurien suojassa uima-altaalla ja kuntosalilla on "rikkaiden länsimaalaisten" etuoikeus. Uiminen ja kuntoilu on kuitenkin mukavaa vastapainoa työhön ja on kivaa, kun on muutakin tekemistä kun hengailla talolla tai paikallisissa baareissa. Suomessa kun on tottunut siihen, että voi iltaisinkin mennä ulos kävelemään, tavata kavereita kotona tai käydä vaikka leffassa, mutta täällä on vapaa-ajan viettomahdollisuudet melko rajoittuneita, kun pimeän tullen ei voi kävellen liikkua metriäkään. Takseilla kulkeminen onkin tullut tutuksi ja niillä kulkeminen on myös älyttömän halpaa: taksimatka keskustaan maksaa 5000 shillinkiä eli 2,5 euroa ja sen kun jakaa vaikka viiden ihmisen kesken, ei maksettavaa jää juuri lainkaan. 

Kuntoilun ja auringonottamisen lisäksi ollaan toki myös välillä käyty baareissa istumassa ja välillä onkin mukava iltaisin lähteä hieman kaupungille katselemaan ihmisiä ja nauttimaan pari kylmää olutta/siideriä :) Baareissa käyminenkin on kuitenkin hieman ristiriitaista, sillä esimerkiksi "kantapaikassamme" Makumbassa istuessamme näemme, kuinka tien toisella puolella katulapset nukkuvat betonisella tiellä. Vaikka on tietysti kurjaa nähdä sellaista köyhyyttä, ei sitä pidä ajatella liian rankasti, sillä me emme voi sille mitään, että olemme syntyneet rikkaaseen länsimaahan. Omaatuntoa helpottaa vähän se, että me teemme täällä kuitenkin arvokasta vapaaehtoistyötä ja autamme huonossa asemassa olevia.

Viime viikonloppuna olimme neljän päivän safarilla, josta kirjoitamme oman blogikirjoituksen kuvien kera. Kahden viimeisen viikon aikana tänne talolle on tullut kolme suomalaista naista lisää, joten nyt meitä on yhteensä kymmenen suomalaista täällä talolla. Alkaa tupa täyttyä pikkuhiljaa, mutta vielä helmikuun lopussa on lisää porukkaa tulossa. Kaikki on sujunut hyvin ja TVL-talo tuntuu jo omalta "Afrikka-kodilta". Jokaviikkoiset afrikkalaiset ruoat ja samat maut rupeavat pikkuhiljaa kyllästyttämään, mutta onneksi Moshissa on paljon ravintoloita, johon voi välillä mennä syömään vaihtelun vuoksi.

Huomenna mennään kuumille lähteille ja pidetään vapaapäivä töistä ja ensi viikonloppuna on vesiputous- ja kahvikierrosretket tiedossa. :) Työnteon lisäksi on siis muutakin mukavaa vaihtelua tiedossa ja hyvähän se onkin, ettei tämä elämä täällä käy liian arkiseksi, sillä kahden kuukauden kuluttua on jo viimeiset hetket käsillä.

Tässä vielä hieman paikallista ja muuta musiikkia, jota täällä kuunnellaan baareissa paljon:

Kigoma All Stars - Leka Dutigite 

Fuse ODG ft. Tiffany - Azonto 

J Boog - Let's Do It Again

P-Square ft. Akon, May D - Chop My Money 

Btw, ne jotka hämmästelivät otsikkoa, Leo ni Jumapili = Tänään on sunnuntai. :D

- Petra, Nelly, Amanda ja Anni

perjantai 25. tammikuuta 2013

Elämää Moshissa

Tänään onkin taas jo perjantai ja toinen viikonloppu täällä Moshissa alkamassa :) Amanda kertoilikin jo edellisestä perjantaista ja ensikokemuksista Moshin yöelämästä. Viime lauantaina kävimme paikallisilla kangasmarkkinoilla, josta osa meistä löysi kivoja kankaita, joista voi teetättää vaatteita jne. Koska perjantaina olimme ulkona ja menimme markkinoille vähän myöhässä, osa kojuista oli jo kiinni... Loppulauantai meni löhöillessä ja sunnuntaina kävimme kävelemässä ja tutkiskelemassa lähiympäristöä. 

Maanantaina alkoi taas työviikko ja menimme päiväkotiin. Perjantaina kävimme jo tutustumassa paikkaan, mutta nyt aloitimme työt kunnolla. RAU:n toiminta on Sama Aurinko- järjestön ylläpitämää ja se on perustettu HIV-äitien työllistämiseksi. RAU:n päiväkodissa on todella erilaista verrattuna suomalaiseen päiväkotiin. Olimme yllättyneitä, että toiminta siellä on niinkin sekavaa ja epäjohdonmukaista, vaikka tiesimme toimintatapojen olevan erilaisia. RAU:ssa on pieni betoninen piha ja vain yksi huone, joka toimii opetus-, leikki-, nukkumis- sekä ruokailutilana! Huoneessa ei ole lainkaan tuoleja eikä pöytiä, vaan kaikki toiminta tapahtuu lattialla istuen tai makoillen. Vähäinenkin sisustus mitä siellä on, on erittäin alkeellista ja melko järkyttävässä kunnossa. Lapset kuitenkin viihtyvät paikassa ja tärkeintähän on, että heillä on jokin paikka ja väylä koulumaailmaan, sillä lasten perheet ovat köyhiä ja mahdollisuudet koulunkäyntiin olisi muuten lähes olemattomat.. 


Vizuri sana watoto = Erittäin hyvä lapset

Lasten ruoka valmistetaan päiväkodin pihalla


Päivän lepohetki

Oppitunnilla


RAU:ssa päivät koostuvat oppitunneista, leikkimisestä, tanssimisesta ja muusta sekalaisesta touhusta. Tuntuu siltä, että opettajilla ei ole juuri minkäänlaista suunnitelmaa päivien kulusta, vaan siellä toimitaan fiiliksen mukaan. Toiminnassa mielenkiintoista on se, että jo alle kolmivuotiaille opetetaan englantia, matematiikkaa ja äidinkieltä. Suomessahan vasta esikouluikäisille opetetaan samanlaisia asioita. Meidän roolimme RAU:ssa on auttaa lapsia oppituntien aikana, leikkiä heidän kanssaan sekä tarjota heille läheisyyttä. Päivät usein kuluvatkin niin, että ei ole montaakaan hetkeä, jolloin joku ei olisi sylissä. Lapset ovat ihanan iloisia ja elämänmyönteisiä, vaikka heidän elämä ei välttämättä ole helppoa, sillä he joutuvat elämään niukkaa elämää samoissa vaatteissa ja yksipuolisella ravinnolla. Meille taas on ollut vaikeaa nähdä RAU:n alueen köyhyyttä, sillä Suomessa huolehditaan jokaisen ihmisen perustarpeista. Meidänkin elämämme on tasaista ja turvattua, vaikka olemmekin opiskelijoita. Ollaan myös jouduttu pohtimaan elämää vaikeiden sairauksien kanssa, koska joillakin päiväkodin lapsista on HIV. Tällä viikolla olemme joutuneet lisäksi seuraamaan malariaan sairastuneen pikkutytön hoitoa.




Kiitoskortin tekoa






Lapset tutkimassa Petran tuomaa kirjaa



Tiistaina kävimme läheisen Impala-hotellin uima-altaalla virkistäytymässä työpäivän jälkeen. Oli kyllä mahtavaa päästä uimaan kaiken helteen keskellä! Illalla tavattiin eräs safari-yrittäjä, joka halusi tehdä meille tarjouksen. Sovittiin hänen kanssaan neljän päivän safarista parin viikon päähän. Keskiviikkona työpäivän jälkeen hengailimme talolla ja illalla menimme käymään keskustassa kahdessa istuskelubaarissa. Eilen torstaina kävimme tekemässä safari-sopimuksen ja maksamassa ennakkomaksun. Lähdemme safarille ensi viikon perjantaina ja neljän päivän aikana pääsemme vierailemaan Tarangiressä, Ngorongorossa sekä Serengetissä. Mahtava reissu varmasti luvassa!

Tänään on muslimien juhlapyhä. Kaikki koulut ja päiväkodit ovat suljettuina, vaikka niissä ei paljon muslimeita olisikaan. Eli meillä on myös vapaapäivä töistä :) Ollaankin nyt talolla keskenämme, sillä kaikki muut lähtivät töihin. Iltapäivällä on tarkoitus mennä taas uima-altaalle ja illalla kenties Glacieriin! Muita viikonloppusuunnitelmia ei vielä ole, mutta eiköhän niitä ilmaannu. Sunnuntaina ainakin täytyy mennä keskustaan nostamaan ja vaihtamaan rahaa safarin loppumaksua varten.

Terveiset täältä helteestä!
- Nelly ja Petra :)

maanantai 21. tammikuuta 2013

Hakuna matata!

Heipparallaa kaikki! Tasan viikko sitten istuimme lentokoneessa matkalla kohti Tansaniaa. Viikon aikana ollaan enimmäkseen vaan löysäilty talolla, sillä jos meillä jotain on niin aikaa. Ei täällä tule kelloakaan turhan usein katseltua kun ei todellakaan oo kiire minnekkään. Puhuttiinkin et tällä tavalla on viimeks ollu joskus ala-asteen kesinä. Työpäivät loppuu suunnilleen kahteen mennessä ja sitten onkin koko iltapäivä aikaa. 

Ensimmäinen työpäivä oli viime perjantaina ja oltiin Annin kanssa Mahabusussa eli lastenvankilassa. Paikka on kieltämättä aika karu ja  pienempi kun itse aattelin. Lapsilla tai nuorilla, ikähaarukka 10-18 vuotta, on käytössään yksi luokkahuone, keittiö, makuusali ja betoninen sisäpiha. Tällä hetkellä vankilassa on 19 poikaa ja yksi tyttö. Syyt vankilassa oloon ovat varkauksista ja huumeiden käytöstä raiskauksiin ja murhiin. Kuulostaa joo pahalta, mutta nuoret eivät kuitenkaan tunnu yhtään uhkaavilta ja kunnioittavat työntekijöitä. Vartijoita ei ole ja osa nuorista saa kai liikkua välillä kaupungillakin. Tarkennus vankila termiin, että kyseessä on enemmänkin tutkintavankeus, eikä kaikki lopulta "oikeaan" vankilaan joudu. Tähän mennessä ollaan opetettu englantia ja matematiikkaa ja leikitty pihalla. Nyt siis vasta kaksi työpäivää takana. Paikka tuntuu tosi kiinnostavalta, koska Suomessa ei mitään vastaavaa ole. 

Muuten työteon ja löhöilyn välillä ollaan pyöritty melko paljon kaupungilla. Ollaan oltu varmasti aika näky kun yksi päiväkin oltiin seitsemän vaaleaa tyttöä vilkkaalla kauppakadulla. Ärsyttävät kauppiaat seuraili koko ajan joka paikkaan.. Keskustassa liikkuessa pitää koko ajan vilkuilla ihan joka suuntaan ja juosta autoteiden yli, ettei vaan liiskaannu. 

Annin kaa ollaan liikuttu töihin ja sieltä pois daladalalla, joka on paikallinen pikkubussi. Oikeesti paikkoja olisi ehkä 13, mutta tänäänkin yhteen oli ahdettu yli 20 henkilöä. Jouduttiin seisomaan ja katto oli niin matalalla, että oli pakko olla selkä ihan kyyryssä. Bussin ovikin mahtu just ja just kiinni ja rahastaja roikku puoliks ikkunasta ulos. Ja hiki kyllä virtas ku ulkona 30 astetta ja lähes pilvetön taivas. Matka daladalalla maksaa kuitenkin vaan 300 shillinkiä eli 15 senttiä eli halvemmaks se tulee kun taksi jolla sama matka ehkä 5000 shillinkiä (n. 2,5 euroa). 

Perjantaina oltiin sitten tutustumassa paikalliseen yöelämään. Ensiks hengailtiin täällä talon kuistilla ja juotiin paikallisia bissejä Kilimanjaroa ja Serengetiä sekä paikallista siideriä Savannaa. Lähettiin sitten kyydillä läheiselle ulkoilmaklubille Glacieriin. Paikka on länsimaalaisten suosiossa, mutta kyllä siellä paikallisiakin paljon oli. Hienointa oli ehdottomasti aivan törkeen upee tähtitaivas! Alueella oli myös myyntikoju, jossa edustettiinkin oikein hyvin ;) Lähettiin vielä myöhemmin jatkamaan kaupungin toisella puolella olevaan La Ligaan, joka on enemmän klubityyppinen. Oli kyllä hikinen paikka ja enemmän paikallisia. Tosi hauska ilta kokonaisuudessan ja aivan eri meininki kun Suomessa. Paikallisiinkin ollaan päästy tutustumaan ja mukava että pääsee hengaamaan muidenkin kuin suomalaisten kanssa. Tähän mennessä reissu ollut jo niin mielenkiintoinen, että tulee varmasti olemaan aikamoinen kolmen kuukauden seikkailu!


Lähikauppa Woodland Shoppers

Kaikkien ostoksia, paitsi Annin, joka ei onnistunut ostotapahtumassaan :D

Moskiittoverkkokotelot

Pyykillä takapihalla

Kotikatumme. Suurin osa katujen tiekylteistä Coca-Colan sponsoroimia.

Vaaleat neidit sunnuntaikävelyllä



-  Ama

torstai 17. tammikuuta 2013

MAMBO!

Terveiset täältä Shanty Townista! Ensimmäiset päivät ovat menneet verkkaisesti kaupunkiin ja kieleen tutustuen. Täällä kaikki tapahtuu Afrikan tahtiin, eli hitaasti. Nytkin odottelemme päivän kielikurssin alkua, sillä opettajamme Beatrice lähti tunti sitten kauppaan ja sanoi palaavansa pian :D  

Asumme täällä Moshissa melko hyvällä alueella, meidänkin talomme piha on aidattu, mutta silti edes kotikadulla ei ole pimeän tultua turvallista liikkua kävellen. Kotikatu on pitkä, ja sen toisessa päässä on jo nähtävissä perinteisempää afrikkailaista kaupunkiasutusta. Täällä TVL-talolla on pihassa kotieläiminä kanoja, kukkoja, riutunut aasi, kolme vahtikoiraa ja ainakin kaksi kilpikonnaa! Tien toisella puolella on kanala Mama Kuku, josta kuuluu nukkumista hankaloittavaa kaakatusta.Aamuisin huoneemme ikkunasta näkyy Kilimanjaro, mutta päivisin se on pilvien peitossa. 

TVL-talo portilta kuvattuna

Vahtikoiria

Takapihan kanala. Kuvassa ei näy, mutta kanoja ja kukkoja on oikeasti paljon.

Laiha aasi

Mama Kuku

Yksi kilpikonnista

Talolla hyörii monenlaista väkeä. Meillä on puutarhuri Andrew, yövartija Babu, kolme dadaa sekä tuutorit Beatrice ja Eva. Täällä vierailee myös muuta sekalaista sakkia, mutta kai he ovat henkilökunnan tuttuja. Dadat tekee meille aamiaisen ja kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Olemme saaneet maistella jo monenlaisia afrikkalaisia makuja, kuten maissipuuroa papukastikkeen kera sekä ruokabanaania lihan kaverina. Ruokabanaanista oli vähän ennakkoluuloja, mutta se maistuikin ihan perunalle! 





Pari kertaa ollaan jo käyty tutustumassa Moshin keskustaan. Jo ensimmäisenä iltana aiemmin tulleet TVL-talon asukit veivät meidät parille Makumba-nimiseen baariin parille oluelle :) Kaupungilla on päivisinkin hurjasti paikallisia hengailemassa. Työnteko täällä näyttää olevan melko leppoisaa ja aikaa keskusteluille tuttujen kanssa on aina. Kävimme Beatricen kanssa katsastamassa muun muassa paikallisen torin ja bussiaseman!





Huomenna on tarkoitus aloittaa työt päiväkodissa ja lastenvankilassa. Odotamme sitä innolla, mutta myös jännittyneinä!

Mount Kili


Terveisin Nelly, Anni, Amanda ja Petra :)

maanantai 14. tammikuuta 2013

Seikkailu on alkanut!


Terveisiä täältä Istanbulista, Turkista! 

Odotellaan jatkolentoa Kilimanjaron lentokentälle, jonka pitäisi reilun tunnin päästä lähteä. Perillä meidän pitäisi olla 3.20 yöllä ja siitä se kolmen kuukauden seikkailu sitten alkaa :)

Alkumatka sujui hyvin, lennetään Turkish Airlinesilla molemmat lennot ja aivan loistavat ruoat oli ekalla lennolla. Plussapisteitä Turkish Airlines saa myös siitä, että kaikki juomat olivat lennolla ilmaisia! 

Lentokentällä läheisten hyvästelyt sujuivat suht rauhallisesti, ja vaikka kova ikävä varmasti tulee, kolme kuukautta on sen verran lyhyt aika ihmiselämässä, että eiköhän jokainen sen kestä :)

Päivitellään blogia taas sitten, kun ollaan päästy Moshiin perille ja saatu ensimmäinen kosketus tansanialaiseen elämään ja kulttuuriin!

Terkuin,

Petra
Nelly
Anni
Amanda

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Lähtövalmisteluja

Hei vaan kaikille minunkin puolestani :) Ajattelin näin sunnuntain ratoksi itsekin aloittaa viimein tämän blogin päivittelyn.

Tosiaan, viikon kuluttua voi olla jo jännät paikat. Lähtöpäivä 14.1 lähenee, mutta en jostain syystä vieläkään käsitä sitä että olen oikeasti lähdössä kolmeksi kuukaudeksi pois! Ihan käsittämättömän suuri elämänmuutos tämä tulee olemaan; ihmettelen vieläkin että olen uskaltanut hakea koko vaihtoon! :D Olen aina ollut sellainen ihminen, joka ei tykkää muutoksista ja viihtyy kotona, mutta tämä on kyllä jotain aivan muuta! Mutta ehkä se on  ihan hyvä jossain vaiheessa elämää ottaa tällainenkin askel, jossa joutuu olemaan erossa läheisistä ja käydä katsomassa maailmaa vähän toiselta kantilta. Varmasti osaan matkan jälkeen arvostaa rakasta Nikoani, ystäviäni, perhettäni sekä kotimaatani ihan uudella tavalla.

Hirveästi on täytynyt tehdä erilaisia hankintoja sekä hoitaa monia asioita, mutta silti on vielä monenlaista hankittavaa. Ainakin vakuutustoimistossa täytyy vielä käydä varmistamassa juttuja matkavakuutuksesta ja täyttämässä lomake pidennettyä vakuutusaikaa varten. On kyllä aikamoista pakata näin pitkää matkaa varten. Niin paljon on tavaraa ja tuotteita, joita ei normaalisti käytä tai tarvitse lomamatkoille ostaa, mutta mitkä tällä kertaa ovat välttämättömiä. Onneksi netistä löytyy paljon hyvää tietoa mitä kannattaa ottaa mukaan ja muutamat tututkin ovat ystävällisesti meille kertoilleet omista kokemuksistaan!

Tässä on jotain apteekki- ja hygieniatarvikkeita, joita otan mukaan. Mukana muun muassa kosteuspyyhkeitä, käsidesiä kaksi pulloa, hyttyskarkotetta, kuivashampoo retkiä varten, maitohappotabletteja, ripulilääkettä jne.

Matkan vuoksi hankitut uudet sandaalit ja sanakirja! Kaivoin myös ikivanhat aurinkolasit laatikon pohjalta, mitkä voin jättää Tansaniaan :)

Pikkusiskolta joululahjaksi saatu aurinkosuojavoide :) En ainakaan pala ensimmäisinä päivinä kun on hyvä suojakerroin. 

Kirja, jonka eräs tuttava antoi luettavaksi. Paljon on tietoa Tansanian luonnosta ja eläimistä. Vähän olen tätä jo selaillut, tulevalla viikolla varmaan pitäisi katsella vielä lisää.     


Äidin luota löysin vaatekaapista tällaisen hameen, jonka joku on joskus minulle lahjoittanut.. Pitkä ja ohut hame on varmasti hyvä lisä matkavaatevarastooni! Kuvassa näkyy myös uusi kamera, jonka ostin. Täytyyhän reissusta saada hyviä kuvia:)


Tässä varmaan tarpeeksi tällä kertaa! Ensi viikosta tulee varmasti kiireinen viimeisiä lähtövalmisteluja hoitaessa, mutta ei se mitään, kunhan kaikki tarvittava saadaan mukaan :)

-Nelly